maanantai 28. syyskuuta 2015

26.9.2015 - ANNELI - Mendin Ravintola Baari, Ilomantsi



"MINNE ANNELI KULJETTAA":

Keikkamatka lähes "susirajalle"…

Kaikki varmaan muistaa, tai ainakin tietää Katri Helenan vanhan hitti piisin ”minne tuuli kuljettaa”. Tästä Katri Helenan vanhasta kappaleesta voi, jos ei muuta niin meitä koskien vääntää nimen muotoon ”minne Anneli kuljettaa”, eikö vain? Tällä kertaa Anneli kuljetti meitä, ei enempää eikä vähempää kuin aivan tuonne niin sanotulle ”susirajalle” suomen itäisimpään kolkkaan Ilomantsiin saakka. Matkaa Tapsukalle kertyi jotakuinkin 340 kilometriä suuntaansa, ja keikkakavereilleni Tarjalle ja Martille vielä reilu satanen lisää, saati tähtisolistimme Anneli jolle kertyi keikkamatkaa jo jonkin matkaa yli 500 kilometriä suuntaansa…

”Ilomantsiin, - vai sittenkin Lintulaan?”...

Matkaan suuntasimme vanhalla tutulla kolmihenkisellä porukalla Tarja, Martti sekä allekirjoittanut. Aluksi kokoontuen tutusti Vaajakosken apsilla josta suuntasimme sopivan väljän aikataulun mukaan kohti määränpäätämme Ilomantsia. Tällä kertaa laitan mukaan myös Annelin sanoisiko suhteellisen ”vaiherikasta” keikkamatkaa aina mennen tullen. "”Aluksi Anneli ehti meitä jo säikäyttää että näinkö illan keikka onkin siirretty Heinävedelle Lintulan Luostariin, no, mutta ei nyt sentään. Hymm... liekö Anneli ottanut tuohon Lintula "suunnitelmaansa" takapakkia ja säikähtänyt kun ensimmäisenä tulikin Lintulassa vastaan jokin munkki?”" ;-))


Kuva yllä: Anneli marssimassa kohti Lintulan Nunnaluostaria. - Anneli Mattila Fb > Anneli Lintulan luostarissa, Anneli: ”kyllä, olisin kyllä varmasti hyvä nunna” ;-)) ;-))


Mendin hilpeänhauska meininki…

Ilomantsin keskustassa sijainneessa Mendin Ravintola Baarissa vietettiin Oktoberfest iltaa kaikkine siihen liittyvine lisukkeineen päivineen illan kohokohdan ollessa tietenkin tottakait Anneli Mattilan & Recadosin tanssikeikka. 

Keikka-aikataulu oli myös suhteellisen hyvin mallillaan. Recados aloitti kymmeneltä ja Anneli asteli lavalla yhdeltätoista vetäisten koko ohjelmistonsa yhteen putkeen. Mendinin keikkailta oli kaikin puolin varsin hilpeä tunnelmainen ja kaikilla tuntui olevan varsin hauskaa, eikä mitään typeryksiä sattunut mukaan, siitä hyvät pisteet Ilomantsiin!:-))


Ravintolan valoissa toivomisen varaa…

Toisaalta jos ja kun paikassa vierailee silloin tällöin jokin tähtiartisti esiintymässä, niin miksi kattoon ei ole hommattu paria kolmea spottia osoittamaan todella mitoiltaan pientä lavaa kohti. Rahaa oli riittänyt kuitenkin kattoon hankituille muutamalle huomattavasti kalliimmille muutamalle liikkuvalle valaisemaan kaikenlaisia kuvioita tanssiparketille. Oikeestaan mieleen ei muistu toista yhtä pimeää esiintymislavaa kuin jokunen vuosi takaperin olleessa Järvisydämessä! 

Eipä silti pienen lavan vuoksi ei Annelin ja Recadosin omien valojen asentaminen tullut edes kysymykseen. Annelillekin jäi pienen lavan vuoksi jotain puoli neliötä liikkumatilaa!

Anneli lauteille…

Tapasimme Annelin jo ennen keikkaa hänen kurkistaessaan tanssisalin puolelle… ”ei voi olla totta”, tuumasi Anneli rientäen luoksemme ja istahtaen hetkeksi pöytäämme vaihtamaan viimehetken kuulumiset jne… ja voitte varmaan arvata että hauskaa juttua ja naurua meillä kyllä piisasi vaikka millä mitalla! :-))

Annelin piisestä voisi mainita aloituskappaleen ”suojaan” jälkeen tulleet järjestyksessään kappaleet ”tanssi päivät, tanssin yöt”, ”ne na na na”, ”koivukuja”, ”minä rakastan sinua”, ”ilta Skanssissa”, ”rakkauden muistomerkki”, ”sold my soul”, ”stadiin”, ”liian pitkä matka kotiin”, ”hits road jack”, ”hei, sovitaanks näin”, ”mamy blue”, ”seitsemäs taivas”, ”don’t cry for louie”, ”mustat silmät” sekä sambat ”villi varsa” ja ”la isla bonita”…

"Rock aroud the clock”…

Keikkaa jatkettiin rokkikappaleilla aluksi Annelin ohjelmistossa uran alkuajoilta saakka yhtä mittaa ollut ja Annelin mukaan Karvialaisittan suomennettuna kappale ”siniset mokkakengät eli blue suede shoes”. Toisena rokki kappaleena kuulimme sitten pitkästä aikaa vanhan kunnon Bill Haleyn ”rock aroud the clock”… kiva hieno veto Annelilta ja bändiltä, mie ainakin tykkäsin! :-))




”Kissako vei kielen!...

Anneli jäi miettimään hetkeksi, liekö omissa ajatuksissaan… Anneli tuumasi hetken päästä nauraen, ”jotain piti sanoa”… heitimme Annelille kommentin, ”kissa vei kielen”, juu, ”kissa vei kielen”, Anneli toisti ja jatkaen, ”otetaan, nousevan auringon talo”. Anneli seuraavaksi: ”sitten eka levyn pariin, mikä sinun nimi on”…

Tämän jälkeen palattiin jälleen rokkikappaleiden pariin, Annelin tuskin pysyessä nahoissaan sen verran meno näytti kyllä hurjalta! Rokkikappaleina kuulimme Annelin revittämänä ”great balls of fire” sekä uuden kappaleen loppuosan saaneen ”saappaat ampuu lujaa”… 

Hetken päästä Anneli palasi encore kappaleelle, ”tää on mun paikka”…  encorena kuulimme mainion Beatles piisin ”i saw her standing there”… Wauu, olipas kiva keikka jälleen. Ja jälleen voi hyvällä "omallatunnolla" sanoa että tästäkin keikasta jäi paljon jälkipolvelle kerrottavaa! :-))

Jerusalemiin…

Tuolla tarinan alussa mainitsin että kerron myös Annelin keikkamatkasta mennen tullen. Eli näin tarinan lopuksi, Annelimme ehti tulomatkalla ”poiketa” Jerusalemissa, tai ainakin siinä Jerusalemi viitan vieressä poseeraten… :-))


Kuva yllä: Anneli Fb > ”Kiitos Ilomantsi!! Aivan loisto yleisö!" :-)) "Nyt alkoi kotimatka. Itämaan tietäjien jäljillä” :D…

Kiitos Annelille kuvista!

Loppu kotimatkasta mentiinkin peräkanaa "ässän" perässä (S-kirjain on lyhenne saksan sanasta Sonderklasse, joka tarkoittaa suomeksi "omassa luokassaan"!) :-)) ...suorastaan upean superkuun valaistessa syksyistä maantie maisemaa, - että sillee Tapsukka myös kiittää! :-))