perjantai 1. tammikuuta 2016

26.12.2015 - ANNELI - Käenkoski, Parkano



TAPANIN TANSSIT PARKANOSSA:

Keikkauoden 2015 viimeistä vietiin...

Mennyt keikkavuosi 2015 alkaa olla pikkuhiljaa jo päätöksessä, eli keikkavuoden viimeistä keikkaa vietiin joten pieni keikkavuoden yhteenveto on kait paikallaan. Mennyt keikkavuosi kului kokolailla vanhaa totuttua rataa. Sellaisia ennalta laskelmoituja keikkoja johon olen lähtenyt solistin tai vaikkapa pelkän bändin vuoksi kertyi vuodenmittaan kaiken kaikkiaan viisikymmentäkuusi keikkaa, joista suosikkini Annelin keikkojen osuudeksi kertyi tällä kertaa noin puolet eli hyvänmatkaa yli kaksikymmentä keikkaa hänen koknaiskeikkojen määrän ollessa jo 400 keikkaa! Tämänvuotisen keikkalistan toisena komeilee Annelin isosisko ihana ja aina tyylikäs Anne kolmellatoista keikalla. 

Eli aika monta kertaa on edelleen matkaan lähdetty myös vuonna 2015 vaikka noista 2008 keikkavuoden yhteensä tasan sadan keikan huippulukemista ollaan tällä kertaa aika kaukana. Se oli silloin, mutta eiköhän se siitä! Mainittakoon että vuoden kaikista keikoista ei näillä sivuilla ole omaa tarinaa! 

Käenkoski tuttu paikka...

Tapaninpäivän keikkapaikka Käenkosken tanssilava on vuosien mittaan tullut varsin tutuksi paikaksi. Pelkästään jo Annelin keikkojen osalle keikkoja Käenkoskella on kertynyt tämäniltainen Tapaninpäivä keikka mukaan lukien kaiken kaikkiaan 22 keikkaa! Tuolla keikkamäärällä on menty jo muun muassa taannoisen Lomakouheron ohitse että heilahtaa.. :-))

Käenkoskella tanssit alkoivat ilta puoliyhdeksältä. Olin itse paikalla myös hyvissä ajoin jo ensimmäisten tanssitahtien vasta soidessa. Anneli taustaorkesteri Recados aloitti ja kohta oli Annelin aisaparina olleen Helminauha orkesterin vuoro jne...


Tuttua taattua Annelia...

Saimme illan tähtemme Annelin lavalle noin yhdentoista kieppeillä. Jo hyvissä ajoin ennen Annelin esiintymisosuutta alkoi lavan edustalle kertyä Annelin fanittajia ja kait joukossa saattoi olla myös jokunen muutoin vain utelias kattomassa Annelia ”katotaan nyt ainakin vähän aikaa”... mutta loppujen lopuksi tämä innokas katsojajoukko seurasi suosikkiaan aina siihen viimeiseen säveleen saakka! :-))

Anneli aloitti oman osuutensa tutuilla taatuilla kappaleilla, ”ne na na na”, ”don’t cry for louie”, “suojaan”, sekä vanha kunnon, myös aikoinaan vuosia oman kännyn soittoäänenä ollut ”tanssin päivät, tanssin yöt”...


Pikkusisko Anitta lavalle...

Parin aloitus kappaleparin jälkeen Annelin katse siirtyi lavan edessä olleen fanijoukon taustalle kysellen paikalla ollutta Anittaa lavalle... ei aikaakaan kun Anitta oli kipaissut jo lavalle. Annelin pienen hauskan rupattelun jälkeen päästettiin Anitta irti ja kuinkas muuten kuin reippaiden humppakappaleiden ”tiikerihai” sekä ”kaksi kolpakkoa” kappaleiden pariin... 

Te kaikki jotka olette nähneet Anittan esiintyvän, tiedätte kyllä. Kun Anitta päästetään irti, paikalta ei löydy ainuttakaan hapannaamaa, kuten ei tälläkään kertaa, jolloin hymyä riitti jokaisella. Anitta jos kukaan on aivan valloittava persoona! :-))

Anitta muisti lauluissaan myös nimipäiväsankaria Tapsukkaa kuten myös vieressä ollutta keikkakaveriani Marttia... ”kas tuol on Antti, Martti, helppo-Tapsa..." jne :-))


Anneli takaisin lavalle...

Anittan parin humpan jälkeen Anneli siirtyi jälleen puikkoihin. Kuulimme häneltä seuraavksi kappaleet ”tahdo tietää en”, ”became mucho”, ”villi varsa”, ”la isla bonita”, Jarkon kanssa duettona esitetty ”hits road jack” sekä uudelleen Annelin ohjelmistoon otettu ”hei sovitaanks näin”. Anneli: ”Otetaan vielä jotain nopeeta kappaletta jota tuli aikoinaan laulettua tosi paljon”... seurasi pieni hiljaisuus kun bändin pojat kuin odottivat, että mitähän Annelilla on taasen mielessä? Anneli toki poikien pienen odottelun huomasi, mutta ei mitään hätää, Anneli jatkoi, otetaan ”blue suede shoes, siniset mokkakengät”! Tämä vanha mainio ja samalla mielestäni yksi Annelin keikka pravureita oleva rokkikappale sai parikseen "that's all right, kaikki hyvin äiti”... jess... :-)) 

Kun kerta Tapaninpäivästä oli kyse sain ymmärtääkseni eräältä fb-kamultani nimpparilahjaksi auton pyöriin lukkopultit. Mutta niistä ei sen enempää... tiedätte kyllä. Kiitos!


Oot sie sitten aika veikee...

Helminauha orkesteri hoiti välillä oman settinsä jonka jälkeen saimme jälleen suosikkimme Annelin takaisin lavalle. Annelin toinen setti aloitettiin kappaleparilla “mamy blue” ja “seitsemäs taivas”. Sekä edelleen kappaleella Annelin ”vanhalla” lempparipiisillä kuten Anneli sen kertoi, kappale ”kuolleet lehdet, les feuilles mortes”, sekä edelleen kappaleella ”onni jonka annoit pois”...

Anneli: ”Seuraavaksi omistan kappaleen kaikille Tapaneille... tuossa on ainakin yksi Tapani”, Annelin vilkaistessa puoleeni. Anneli jatkoi varsin veikeä ilme kasvoillaan, ”otetaan kappale ja oikein pohojalaisittain mustat silmät”... ja edelleen kertoen kuin innoissaan varsin mairea hymy kasvoillaan jotenkin tähän tapaan, ”mustat silmät ovat koituneet jo näköjään Tapsukan kohtaloksi”, ja sitä Annelin tuttua hersyvää naurua vielä päälle... hymm... jos muuten oikein veikkaan, Annelin ajatuksissa oli varmaankin, jokin pohojalainen nakkikioski viikonloppuna joskus aamukolmen maissa... eli, kuten on kerrottu mustia silmiä kuulemma siellä riittää, heh heh.. :D ...voi sinua Anneli, oot sie sitten sitten aika veikee... Kiitos Anneli! :-))

Riemastuttavaa soitantaa...

Tämän riemastuttavan tuokion jälkeen keikkaa jatkettiin kappaleella ”jambalaya”, josta myös tälläkin kertaa löytyi mainiota kilpasoitantaa malliin Mikko vastaan Jarkko, että oksat pois! Anneli seuraavaksi: Seuraavassa kappaleessa mennään käymään stadissa kuten meillä sanotaan, mennään isolle kirkolle, kappalessa mennään stadiin”... jos edellisessä "jambalaya" kappaleessa vedettiin oikein kunnon kilpasoitantaa, ei ”mennään stadiin” kappale jäänyt juurikaan niin sanotusti tästä pekkaa pahemmaksi. Soolo-osuudet mentiin makeesti varsin tiukkaan rockabillyn iloiseen tahtiin...

Keikkaa jatkettiin kappaleilla ”ihoissa virtaa”, ”rakkauden muistomerkki” sekä keikalla mukana olleelle Tarja äidille omistettu Vaya Con Dios kappale ”sold my soul”... ennen äidille omistettua kappalettaan Anneli innostui vielä keromaan että oli ennen joulua äitinsä apuna pyöritellen jotain jopa 350 lihapullaa jouluksi jne... että hyvä niin, kait hyvältä maistui! :-))

Toisen setin lopuksi kuulimme Annelilta vielä varsin huiman rokkivedon, että voihan sentään ”great balls of fire”! Parikseen ja samalla toisen setin päätteeksi kuulimme Annelin oman levytyksen ”saappaat”... vauu, että meillä oli kivaa!



Jarkon viimeinen Recados keikka...

Anneli taputettiin vielä parille encore kappaleelle. Lavalle saapuessaan kiitosten jälkeen Anneli tiedusteli tanssiyleisöltä otetaanko hidasta vai nopeeta? Mutta kuten monesti aiemmin siihen ei saatu huutoäänestyksellä kunnon ratkaisua. Siitä tuli siten niin sanotusti ”salomonintuomio”, eli otetaan kumpaakin hidasta sekä että nopeeta... Ensimmäisenä encore kappaleena kuulimme aina vaan vuosi vuoden perään yhtä kivalta kuulostavan vanhan Beatlesin eka pitkäsoitolta olevan ”i saw her standing there”, jess! 

Anneli kertoi seuraavana tulevan toisen encore kappaleen lisäksi että tämä keikka on Jarkon osalta Recados orkesterissa viimeinen keikka. Jos näin voi sanoa tämä Jarkon viimeinen keikka "kruunattiin" Annelin ja Jarkon tyylikkäällä ja varsin koskettavalla tulkinnalla kappaleessa "kertokaa se hänelle". Kaiken lisäksi kerrotun mukaan kappaleen sanoitus pohjautuu tositapahtumiin, jossa sotarintamalla oleva sotilas kaipaa jossain kaukana olevaa rakastettuaan! Jos olen rehellinen, vaikka toisaalta aikansa kutakin, näin se menee, niin kyllä ainakin minun silmäkulmat kostuivat Annelin ja Jarkon koskettavaa duettoa kuunnellessa eikä vaan ainoastaan tällä esittämiskerralla! :-))

Mikko Pellinen...

Tämän hetkisen tiedon mukaan Recados orkesterin uusi kiipparisti tuee olemaan Mikko Pellinen. Mikko on kotikyläni Jyväskyän poikia kuten orkesterissa edelleen jatkavat Mikko Tirronen sekä Tapio Leppänen. Hänestä lisää seuraavan tarinan yhyeydessä. Mikolle tervetuloa remmiin! :-))

Helminauha orkesteri hoiti hommansa niin ikään varsin mainiosti!
Vielä keikan päätteeksi kävin tervehtimässä Jarkkoa, ”eiköhän me vielä jossakin nähdä! :-))

Tapsukka kiittää Annelia sekä Recados orkesteria menneestä keikkavuodesta 2015!

................................................................................................................................

Palataan tuonne vuosien päähän...

Saas nähdä odottaako tään kuvan laiton jälkeen Tapsukkaa oiken kunnon... no ei ehkä sentään! Mutta mutta laitan kuitenkin tämän taannoisen kuvan esille jostakin tuolta oman arkistoni kätköistä, eli kuva Annelista tuolta jostakin vuosien takaa...! :-)))) 

Anneli sillon joskus... :-))))
Kiitokset: Tapsukka edelleen :-))

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

25.11.2015 - ANNELI & Band - Brasserie & Bar Fondis, Vaasa

Keikan jälkeen - Anneli kymmenen ruusun sekä Vaasa Jazz Clubin vetäjän seurassa 

BRASSERIE & BAR FONDIS ESITTÄÄ - ANNELI MATTILA & BAND:

"25.11.2015 - Anneli Mattila & Band… Viime kesänä Anneli hurmasi Fondiksen terassilla Street jazz yleisön aseista riisuvalla esiintymisellä ja vetävällä laululla. Tällä kertaa tullaan kuulemaan Annelin svengaavampaa puolta, jazzahtavaa, bluesahtavaa ja groovahtavaa". Kokolailla näillä sanoilla Vaasa Jazz Club ry on mainostanut omilla kotisivuillaan tulevaa Annelin & Bandin keikkaa Brasserie & Bar Fondksessa.
Illan keikalla Annelia säestää Anneli Mattila Band kokoonpanolla Jere Lahti rummut, Peter Nordwall saksofini, Stefan Lindlom basso ja Ralf Nygvist piano". 
Street Jazz 2014 Fondiksen tarassi - Anneli Mattila, Erkko Jussila
saksofoni ja Lahti Bros. kuva: Teppo Tiilikainen

Seuraavaksi Seinäjoelle…

Annelin jazz keikka Brasserie & Bar Fondissa oli mietittynä hyvissäajoin jo etukäteen kuten myös seuraavana päivänä oleva isosisko Annen joulukonsertti avaus Lakeuden Ristin - kirkossa Seinäjoella. Joten pari vähän tavallisista tanssikeikoista poikkeavaa keikka-iltaa oli odotettavissa. 




Annen joulukonsertista oma tarinansa huomenissa, kunhan näiltä ”eläkeläisen kiireiltä” suinkin ehtii! 

Jazzille, "eturivi makso mitä makso"…

Illan keikkapaikka oli rento tunnelmainen Vaasa jazzin kotipesänä tunnettu Brasserie & Bar Fondis. Fondisin pieni vain muutaman neliön kokoinen esiintymislava oli sijoitettuna baaritilan ulkokulmaan ikkunoiden ääreen samaten kuin aikoinaan vanhassa tutussa Hämeensilta ravintolassa Tampereella...


Illan keikan oli määrä alkaa ilta puolikahdeksalta. Kuten arvata saattaa, olin itse hyvissä ajoin paikalla varaamassa kunnon paikat esiintymislavan reunalta ekapöydästä malliin, eturivi makso mitä makso! Jo hyvissä ajoin ennen illan keikkaa baarin sali oli täyttynyt yleisöstä, joten tilan kaikki pöydät oli täynnä ja loput yleisöstä olivat etsineet itselle sopivat seisomapaikat…

”Iso abloodit Anneli lavalle”…

Aluksi bändi veti pari kolme kappaletta jonka jälkeen oli illan solistin Annelin aika astua lavalle. Kappale kuulutuksista Annelin lisäksi huolehti bändin pojista mainio fonistimme Peter Nordwall kuuluuttaen Annelin lavalle, ”iso abloodit Anneli lavalle”… 

Mainittakoon että Peter on Ruotsin kansalainen mutta taittaa myös jonkin verran suomea kuten tuosta hänen kuulutuksestaan ehkäpä jo huomaa! Jo tuolla hivenen aiemmin oli bändimme rumpali Jere Lahti heittänyt Peterille hänen kertoessa ”jotain” pientä tarinaa äidinkielellään ruotsiksi, ”sama juttu suomeks”. ;-))

Anneli asteli lavalle ensimmäiselle setilleen, ottaen samalla myös piisien esittelyn omaan huomaansa...

Toiselle setille...

Pienen tauon jälkeen Anneli ja pojat palasivat jälleen lavalle, ja kuinkas ollakaan aina niin näpsäkkä sanainen Anneli "otti ilon irti” näistä Ruotsi Suomi kielikuvioista... Anneli vilkaisi vieressä olleen Peterin suuntaan, kertoen hymyssä suin omaan veikeään tapaansa, ”me aletaan pikkuhiljaa ymmärtää toisiamme, ole hyvä ja kiitos... hän puhuu ruotsia ja minä suomea sujuvasti”, ja sekös yleisöä nauratti… ;-))

Jossakin vaiheessa toista settiään Anneli tuli maininneeksi myös mukana olleen siskonsa, mutta, ”sain siskon mukaan Karvias, ja piti vielä itse ajaa”… Niinpä niin se ei ole aina niin helppoo, jos meinaa siskoa mukaan!

Mielestäni varsin onnistuneen jazz keikan päätteeksi Anneli kiitti paikalle rientänyttä yleisöään jotenkin tähän tyyliin, ”oli kiva, ja eka kertaa tällä kokoonpanolla, kiitoos!


Anneli - taitava jazzin tulkitsija…

Olin lähtenyt liikkeelle mielenkiinnolla, odotellen keikkaa innoissani että mitähän tänään tarjotaan. Sen voi hyvällä omallatunnolla sanoa että illan keikka oli hieno täyttäen kaikki odotukset. Annelin taustalle oli saatu joukko taitavia muusikoita, ja kuten jo ennalta osasin odottaa suosikkimme Anneli pärjää kyllä vaikka kyseessä on hänelle varsin poikkeava jazz keikka, siitä ei kahta sanaa! Minusta keikalla mukana ollut Anne sisko kiteytti tämän varsin hyvin Fb kannanotollaan ”kuulosti oikeasti todella mahtavalta. Annelin äänelle istuu tuo Jazz / Blues todella hyvin ”! Tähän oli helppo yhtyä, kuulosti kyllä hyvältä! :-))

Illan piisilista...

Olin sen verran keskittynyt illan keikkaan ja kaiken muun ohessa se ruotsinkielikin vielä, joten mitään varsinaista keikka listaa ei ole kerrottavana ainakaan vielä... Edit: Mutta kuinka ollakkaan Lahden Jere tuli ja pelasti tilanteen, eli seuraavassa illan piisilista ainakin pääpiirteittäin. Jerelle suuri kiitos! :-)) 
         -  Cry Me A River
         -  The Gift (Recado Bossanova)
         -  Summertime,
         -  You Are The Sunshine Of My Life
         -  Ain't No Sunshine
         -  It Don't Mean a Thing
         -  This Masquerade
         -  Dream a Little Dream Of Me




Kymmenen kymmenen ruusua…

Keikan päätteeksi Annelille oli järjestetty pieni yllätys, josta olin itse kyllä tietoinen jo etukäteen. Paikalle oli hommattu Vaasa Jazz Club ry:n toimesta kymmen punasävyistä ruusua. Keikan lopulla ruusut oli jaettu kymmenelle mieskuuntelijalle joiden tehtävänä oli käydä keikan päätteeksi ojentamassa ruusut Annelille yksi ruusun ojentaja kerrallaan. Ainakin Annelin ilmeestä päätellen yllätys toimi varsin mainiosti. Kiva kiitos ja huomion osoitus kaunille solistillemme! :-)) 

Jazzeilla - hyvä rento meininki…

Tarinan lopuksi jos vetäis jazz illan yhteen. Olen joskus käynyt Porin jazzeilla, ja taitaa tuolta omista kätköistä jokunen jazz levykin löytyä joten Jazz musiikki ei aivan vierasta muutonkaan ole. Eräs hieno seikka joka näissä jazz konserteissa kiehtoo, aina ja joka kerta, kerran perään. On kysymys sitten tämäniltaisesta pienestä jazz clubista tai vähän suuremmasta areenasta lavalta löytyy poikkeuksetta rento hieno meininki, kuten myös Annelin ja bändin keikassa Vaasassa…

Tapsukka kiittää Annelia & bändiä riemukkaasta keikasta, kuten kiitos myös kivasta keikkaseurasta Anne & kumppanit! :-))


maanantai 19. lokakuuta 2015

17.10.2015 - ANNELI - Naapurinvaaran Huvikeskus, Sotkamo


HIENO – ASIALLINEN NAAPURINVAARA


Pitkä matka Naapurinvaaralle...

Edellisessä tarinassa kerroin kuinka viimeaikoina on tullut reissattua keikoilla pitkin ja poikin ympäri suomea. Ja kuinka ollakkaan sama meininki jatkui edelleen menneenä lauantaina suunnatessamme keikalle Sotkamoon viihtyisälle Naapurinvaaran Huvikeskukselle. Naapurinvaara on hieno tanssipaikka josta voi moni muu tanssipaikka ottaa mallia. Naapurinvaarassa homma toimii ja porukkaa piisaa vaikka muille jakaa. Kun on pitkä keikkamatka, menee keikkareissuunkin aikaa vaikka millä mitalla kuten lauantaisen Napiksen kohdalla, eli tällä kertaa kaikkine matkoineen ne vaivaiset viisitoista tuntia!

Anneli vauhdissa!! :-) :-)

Tuttuja muusikoita lavantäydeltä...

Olimme perillä Napiksella puoliyhdeksältä juuri ensimmäisten tanssikappaleiden jo soidessa. Saimme Annelin lavalle kymmeneltä. Annelin ja Recadosin aisaparina illan keikalla oli Leif Lindeman & Avec. Kuten hyvin tiedetään Avecin muusikoista löytyy monta tuttua myös Anneli taustalla aikoinaan soittanutta kaveria! Heitä oli kiva nähdä taasen sitten vähään aikaan! Paikalle oli rientänyt myös monia muita keikkatuttua suuri joukko, joukko Anneli – faneja jne… :-))

Pirtsakka suosikkimme saapui paikalle rientäen aluksi ennen omaa osuuttaan luoksemme lavan edustalle toivottaman jälleen kerran meidät tervetulleiksi, ja totta kai niiden kivojen lämpöisten halien kera! Kohta Anneli riensikin jo  lavalle. Hänen aloituksenaan kuulimme kappaleen ”ne na na na”, jonka jälkeen Anneli toivotti kaikki läsnäolijat tervetulleiksi. Anneli oli, seivästi mielissään päästen jälleen kerran vanhalle tutulle Napiksen lavalle... 

Eka setti meni tuttuja moikatessa...

Anneli kertoikin tervetulo toivotusksensa yhteydessä, että on aina pitänyt Napikseta, ja on käynyt täällä aina pikkutytöstä saakka… Annelilla näky olleen Napiksella suuri joukko vanhoja ja uusia tuttuja, sen verran ahkeraan Anneli ”joutui” heitä morjestelee pitkin eka settiä, välistä melkeinpä malliin käsi ylös, käsi alas… :-))

Eka settiä jatkettiin kappaleilla ”mustat silmät”, ”viimeinen valssi”, ”käy uudelleen eiliseen”, ”suojaan”, ”liian pitkä matka kotiin”, ”became mucho” sekä ”tahdo tietää en”…  

kuva. IPhone 5s

Jussi Rasinkangas…

Seuraavana ohjelmassa oli samba kappaleiden vuoro. Anneli esitteli tulevaaa kappalettaan ”villivarsa”, mainiten samalla tulevan kappaleensa lisäksi että tämän kappaleen säveltäjä Jussi Rasinkangas on täällä myös paikalla. Tämän jälkeen Annelin ohjelmistossa seurasivat kappaleet ”la isla bonita”, ”hits road jack” sekä ensimmäisen setin päättänyt ”hei sovitaanks nän”…

Anneli takaisin lauteille…

Leif Lindemanin & Avecin osuuden jälkeen saimme Annelin jälleen takaisin lauteille. Tauon aikaan Anneli oli ennättänyt vaihtaa myös esiintymisasua. Eka setillä ollut vaalea mekko oli vaihtunut musta valkeaan niin ikään varsin tyylikkääseen asuun… jos nyt sallitaan, Anneli oli mustavalkeassa asussaan kuin pikkutytöt ikään, tyylikästä, ja niin nättiä, jeah… :-))

35 – vuotishääpäivän kunniaksi…

Toinen setti aloitettiin kappaleella ”kuolleet lehdet” joka sai parikseen Annelin hienon tulkinnan kappaleesta ”onni jonka annoit pois”. Seuraavaksi tutut keikkakaverini Tarja-Riitta sekä Martti saivat Annelilta varsin ansaitusti heille osoitetun onnittelulaulun heidän lauantaina olleen 35 – vuotishääpäivän kunniaksi. Onnittelulauluna kuulimme valssikappaleen ”minä rakastan sinua”! Onnittelut Tapsukalta myös täältä näin vielä jälkikäteen, ”sieltä sitä perässä tullaan!!” ;-))

Seuraavaksi oli vuorossa kappaleet ”ilta Skanssissa” sekä ”don’t cry for louie”… Anneli: ”seuraavaksi edellisen kesän kunniaksi mennään, minnekkäs muualle kuin koivukujalle… siellä Martti ja Tarjakin ovat varmaan tavanneet”, heitti Anneli vielä perään samalla makeesti naureskellen…

kuva: IPhone5s
”Saitko sähköiskun”…

”Koivukuja” kappaleen jälkeen keikkaa jatkettiin kappaleella ”ihoissa on virtaa”… Anneli esitellessä kappaletta kosketin samaan aikaan sormenpäällä vieressä ollutta keikkakaveriani, ”että hups, olihan muuten virtaa”... ja kuinka ollakaan Annelilta ei tämäkään jäänyt huomaamatta… hänen heti kysyessä, ”saitko sähköiskun”, joo joo nyökkäsin että kyllä kyllä! ;-))

Simo oli laulumiehiä…

”Koivukujan” jälkeen oli Annelin ja Jarkon dueton vuoro, kappaleessa ”stadiin”… vieressäni lähes koko keikan ajan ollut nuorehko mies, jos oiken olin kuullut hän oli nimeltään Simo. Tämä Simo oli oikeesti muuten laulumiehiä. Annelin nähdessä varsin innokkaasti tämän laulavan vieressäni ollen kaverin Anneli tuli hänen luoksensa, työntäen mikin hänen eteensä. Mikä ettei, hän vetäisi "stadiiin" kappaletta varsin mallikkaasti pitkän pätkän, Annelin vain pikkaisen avittaessa… Kappaleen jälkeen Anneli kehaisi, katsellen kaveria, ”tämä mies on kova laulaa, tämä lähtee satadiin… sinne on moni jäänyt”, heitti Anneli vielä pikku tsoukin perään omaan hauskaan Annelin tapaan… :-))




”ei koko-iltana rokkia”…

Keikkaa jatkettiin edelleen kappaleilla ”seitsemäs taivas”… Anneli jatkoi esitellen tulevan kappaleensa, ”sitten vähän enempi ikivihreä, green fields, vihreät niityt”, Anneli kohta edelleen, ”ei koko-iltana rokkia” … Anneli korjasi asian vetäisten oiken antaumuksella kunnon ”rokkimimmin” tapaan rokki kappaleensa ”great balls of fire” sekä “saappaat”…

Anneli palasi vielä lavalle encore kappaleille, tuumaten ”ai että sentään”… encore kappaleina kuulimme Annelilta aluksi varsin huiman vedon kappaleesta ”nousevan auringon talo” sekä toisena encore kappaleena Topi Sorsakoskea ”luotu lähtemään”…

Anneli vielä illan päätteeksi: ”vielä kerran kiitos minun puolesta ja hyvää illan jatkoa!

Tästä kaikki sai alkunsa... 

Palataampa vielä hetkeksi tuonne reilun kymmen vuoden taakse samaiselle Naapurivaaran lavalle. Lavalla tanssittiin tuolloin Kesäillan valssi -ohjelman merkeissä. Niin juuri, ehkä jokin tämän jo tietää, Annelin tuolloinen esitys sai myös minuun vauhtia ja vipinää, että vieläkin mennään... :-)) :-))

 Anneli - Kesäillan valssi - Naapurinvaara 2005

Näin mentiin nyt ja silloin joskus ennen - t: Tapsukka :-))   


sunnuntai 11. lokakuuta 2015

10.10.2015 - ANNELI - Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja


“NYT MENNÄÄN” - SANOI ANNELI:


Uutta keikkapaikkaa kehiin…

Viime viikkoina on keikkareissuilla tullut käytyä tuolla itäsuomen suunnalla Joensuussa ja Ilomantsilla saakka, mutta tällä erää lauantai-illan keikkamatka suuntautui puolestaan lounaissuomen suuntaan Karjalohjalle Kylpylähotelli Päiväkumpuun. Päiväkumpu oli keikkapaikka Annelille kuten myös minulle aivan täysin uusi tuttavuus vaikka vuosien saatossa aika monta kaikkapaikkaa on tullut koluttua. Joten näitä uusia keikkapaikkoja tuntuu edelleen vaan löytyvän sieltä sun täältä, no mikä ettei, hyvä niin!


”Kaksi kärpästä" jne…

Eiliseen lauantaipäivään osui illan keikan lisäksi keikkaystäväni Kalervo ”Kale” Takalan syntymäpäivä juhlat Akaassa. Ja kuinka ollakaan ”Kalen” juhlat Akaassa osuivat sopivasti samaan matkaan illan keikan kanssa niin aikataulullisesti kuin muutoinkin samalla suunnalle suomenmaata. Joten leikkimielisesti kuten "Kalelle" myös mainitsin, eli vois vaikka sanoa että saimme näin näppärästi ”kaksi kärpästä” yhdellä iskulla! Kiitokset sekä lämpimät onnittelut vielä myös tätä kautta ”Kalelle” sekä perheelle kivasta syntymäpäiväjuhlasta. Tapaamisiin keikoilla! :-))

Tanssileiri tanssin hurmaa...

Päiväkumpu oli varsin siistin oloinen keikkapaikka. Päiväkummun parketilla oli runsaasti innokkaita ja taitavia tanssipareja. Päiväkumpu on järjestänyt yhdessä Tanssileiri tanssin hurmaa kanssa paikalle muun muassa eilen tanssikursseja alkaen jo päivä yhdeltätoista aina iltaan vartin yli kuuteen saakka pieniä taukoja lukuun ottamatta. Eipä silti välistä kuten eilen tuli eittämättä ainakin omaan mieleen näiden tanssikurssien sanoisiko tarpeellisuus ajatellen meidän "kaiken kansan" periteistä vuosikymmeniä jatkunutta tanssikulttuuria lavoilla kuin ravintoloissa.

Vai mitä mieltä olet itse kenties mahdollisesti vähän heikompana tanssitaitajana, kehtaatko lähteä munamaan itsesi näiden osaavien tanssitaiturien joukkoon, vaikkapa näin miehenä hakien jotain mielestäsi ”sopivaa” daamia tanssiin kanssasi.  No tulipahan vaan mieleen että ovatko itseasiassa nämä tanssikurssit enempi suomalaista tanssikulttuuria tuhoavaa vai kenties sen pelastus? 

Toisaalta tiedän joitakin tanssinjärjestäjiä jotka eivät pidä alkuunkaan nykyään niin suositusta "kädenalitanssimuodista", eli heidän mielestään myös se pilaa osaltaan tanssikulttuuria suomessa! :D 



Mutkien kautta lauteille…

Ja sitten siihen illan varsinaiseen keikkaan. Saimme oman suosikkimme taitavan Annelin lavalle ilta kymmeneltä, ja hyvä niin! Annelin ekasetin ohjelmisto käynnistyi kappaleilla ”ne na na na”, ”mustat silmät”, ” tanssin päivät, tanssin yöt”, ”liian pikä matka kotiin” ja kuten Anneli varsin sopivasti totesikin kappaleensa jälkeen, ”ei ollut niin pitkä mutta mutainen, kun Forssasta tulin”! Kyllä vain, ja noista Päiväkummun lähiseudun tienmutkista puheenollen me emme varmaankaan jääneet noiden mutkien osalta juurikaan Annelia vähemmälle tulomatkanamme Lohjan kautta, sen verran myös meidän matkalla näitä mutkia että mäennyppylöitä piisasi. Eipä silti ei se juurikaan tahtia haitannut, itseasiassa tie oli varsin idyllinen ja kiva todella ajella! :-))

Ekasetillä kuulimme lisäksi vielä kappaleet ”became mucho”, ”tahdo tietää en”, ”villi varsa”, ”la isla bonita”, ”minä rakastan sinua”, ”ilta Skanssissa”, ”hits road jack” sekä setin päättäneen kappaleen "that's all right (mama)"…


Että huh huh sentään…

Kellon näyttäessä yhtätoista vartin tauon jälkeen Anneli sekä Recados palasi lauteille aloituskappaleena Kirkalta tuttu “mamy blue”. Kappale sai parikseen Annelin viimeiseimän levyn nimikkopiisin ”seitsemäs taivas”. Seuraavaksi kuulimme, Annelin ohjelmistossa tiettävästi alusta alkanen mukana olleen Vaya Con Dios kappaleen ”don’t cry for louie”, sekä tämän parina kuullun varsin huiman version niin ikään vanhasta tutusta kappaleesta ”jampalaya”. Sanon, että huh huh sentään, välillä hypättiin jopa johinkin rokkabillyn tahteihin kaiken muun makeen menon lomassa… :-))

”Mennään isolle kirkolle”…

”Äsken kysyttiin kuuluuko sinun ohjelmistoon hitaat valssit, kyllä kuuluu”, oli Anneli kertonut, nyt jatkaen "kuulemme aluksi hitaan valssin Kari Tapion kappaleen viimeinen valssi”. ”Viimeinen valssi” sai parikseen kappaleen ”käy uudelleen eiliseen”.

Seuraavana kuullun ”suojaan” kappaleen jälkeen Anneli spiikkasi seuraavan kappaleen jotakuinkin. ”Seuraavana mennään kuten meillä Karviassa sanotaan, mennään isolle kirkolle, eli lähdetään stadiin”. Ja kuinka ollakaan Anneli, kuten lähes joka kerta muistaa heittää jotain pientä hauskaa rumpalinsa Pertin suuntaan… nyt tällä kertaa Annelin laulaessa näppärin ja omin sanoin, vilkuillen samalla Pertin suuntaan ”kyllä Pertin kaikki muistaa, Viitasaari mikä lie”!.. Anneli on Anneli! ;-))

Kappale sopii Annelille hienosti…

Keikkaa jatkettiin edelleen kappaleilla ”kuolleet lehdet” sekä mielestäni todella hienosti Annelin ääni-alalle sopivalla kappaleella ”onni jonka annoit pois”. Annelilta hieno tulkinta kivasti svengaavasta kappaleesta, hyvä Anneli, mie kyllä tykkäsin! 

Rokkityttö päästettiin vihdoin irti…

Annelin esittäessään viimeistä kappalepariaan, ja rokkia, no kuinkas muuten! Minulle tuli noista Annelin rokkikappaleista mieleen, ”että perskules vie”... että näinköhän myös Anneli ajatteli kokolailla samaten, kun on kerta joutunut koko illan esittämään noita "pliisumpia" kappaleita kappale kappaleen perään, niin ”nyt kyllä lähtee”... toden totta kyllä läksi ja mentiin että oksat pois, ja mihin tulkintoihin Anneli jälleen ehtikään noissa rokkitulkinnoissaan, ja ennen kaikkea kappaleessa ”great balls of fire”! Olen monesti aiemmin kehunut noita Annelin makeita rokki tulkintoja, mutta eilen… se oli todella jotain uskomatonta miten Anneli rokkinsa vetäisi, uskon, se tuli suoraan sydämestä. Siihen ei jäänyt enää tippaakaan selittelylle varaa! Toisena rokkina kuulimme kappaleen "saappaat"... :-))



”Nyt mentiin”…

Anneli palasi encore kappaleille kysellen yleisöltä ”mennäänkö edelleen nopeeta vai mennäänkäkö tällä kertaa hitaita”… ”mennään”, kuului parketilta vastaus kuin yhteen ääneen. Anneli kaiketi päätteli tuosta että otetaan ekana nopeeta ja toisena kappaleen jotain hidasta. Kuin edellisten kappaleiden jatkoksi Anneli esitteli, ”otetaan Beatlesia ”i saw her standing there”... ”Nyt mentiin”, sano Anneli ja siitä tää makee Beatles kappale läksi liikkeelle! Illan päätteeksi kuulimme kappaleen ”vihreät niityt”… WAUU MIKÄ KEIKKA JÄLLEEN! :-))

...............................................................................................................................

“I saw her standing there” 

Ajattelin tähän tarinan loppuosaan hivenen selvitellä itselle ja miksei myös muille tämän edellä mainitun Beatles kappaleen ”I saw her standing there” syntyä sekä kappaleen pikku historiikkia meillä täällä suomessa. Jotain tälläistä löysin:

“I saw her standing there” on yhtyeen ensimmäiseltä pitkäsoitolta vuodelta 1963 ”Pease please me”. Kappale on pitkälti basisti-laulaja Paul McCartneyn käsialaa. Paul kirjoitti kappaleensa jo koulussa ollessaan, osoittaen kappaleensa tiettävästi musiikkiystävänsä sisarelle Iris Caldwellille. Laulu kertoo pojasta, joka näkee tanssilattialla tytön ja huomaa tämän olevan ulkonäöltään vertaansa vailla, ”way beyond compare!”. Poika päättää, ettei enää koskaan tanssi kenenkään muun kanssa. Poika on myös epävarma kuvaillessaan, kuinka hänen sydämensä pamppailee, kun hän kävelee tanssisalin lävitse.

Lopulliseen asuunsa kappale päätyi Paulin ja John Lennonin yhteistyönä syksyllä 1962, ja kuten kerrotun mukaan heidän tuolloin samalla pinnatessa koulusta tuota kappaletta viimeistellessään. – Sanoisiko kyllä vaan kannatti! :-))

Entä sama suomeksi…

Kappaleeseen on tehty suomeksi ainakin kahdet eri sanat. Tutuimmat sanoitukset suomeksi ovat kappalenimellä ”kun hänet nähdä sain”. Tuosta kappaleesta tunnetuimman version teki Hounds vuonna 1964. Ko. kappaleen on levyttänyt myös yhtye Cirius vuonna 1973. Toisena suomenkielisenä sanoituksena kappaleeseen löytyy teksti kappalenimellä ”ei ollut parempaa”. Tämän kappaleen levytti puolestaan vuonna 1974 Pastori Pohjalainen & Delfines Lp-levylleen ”Pastori Pohjalainen & Delfiens/ kasetille (Cas) ”Rokkia a la carte” sekä myöhemmin uusintajulkaisuna Cd:lle vuonna 2011. Suomessa levytettyjä englanninkielisiä versioita löytyy tiettävästi jo huomattavasti useampia kuten vaikkapa Hurriganes levytys Cas/ Lp – ”Sixteen golden greats” vuodelta 1977 sekä Skylarks yhtyeen levytys 1989 – Lp:lle ”It’s time to go”. Englanninkielisen version kappaleesta on levyttänyt edellisten lisäksi ainakin yhtyeet Express, Äffät ja Casablanca Vox sekä myöhemmin muun muassa Tommi Läntinen levylle ”laulava sydän – the Beatles”. 

Hounds: "kun hänet nähdä sain"


Kuva yllä: Ja vielä tämän kertaisen tarinan lopuksi pieni muisto vuosien takaa, olkaatte hyvät! :-))


Tapsukka kiittää! :-))