SE OLI HOJO HOJO:
Matkalta
kerrottua…
Lauantain
keikka suuntautui meiltä katsoen kauas aina Savon maalle saakka Tuusniemeen Viihdekeskus
Hojo Hojoon. Tanssipaikkana Viihdekeskus Hojo Hojo on varsin asiallinen useine
oheispalveluineen. Toisaalta kameran kanssa matkatessa ja kuvia ottaessa talon omia valoja ei voi hyvällä tahdollakaan kehaista, mikä on aika tavallista useissa tanssipaikoissa.
Olimme matkassa vanhalla tutulla porukalla, arvaatte varmaan, ja kuten tavallista Tapsukka hoitaa tuolloin paluumatkan ajamispuolen. Matkat sujuivat varsin rattoisasti kuten
tavallisesti ajoreitin lukuisia peltipoliiseja väistellen ja puhellen
kaikenlaista "asiaa" maan ja taivaan väliltä mikä sunkin mieleen juolahtaa, parannettiin maailmaa, puheltiin totta
kai näistä keikoista jne...
”Kesällä pitää
esiintyä paljain jaloin"…
Jo kohta kahdeksan jälkeen salissa oli
aloitettu tanssikurssi ja vielä tulomme aikaan hivenen ennen yhdeksää lattialla pyöri kymmenkunta tanssiparia ohjaajan opastuksella. Osa kurssilaisista oli jo tuolloin ennättänyt huilikahville kahvila baarin puolelle. Hojo Hojon tanssit aloitettiin yhdeksältä. Recadosin
kahden setin jälkeen saimme Annelin lavalle, ja kas kummaa, Anneli tepasteli lavalle avojaloin paljin varpain. Annelin kertoman mukaan, ”uudet kengät puristi,
ja kesällä pitää esiintyä paljain jaloin”! Avojaloin paljain varpain homma
hoitui varsin hyvin, ja mikä ettei… :-))
Aloituskappaleen
”ne na na na” jälkeen Anneli pohdidkeli käyneensä eka kertaa Hojo Hojossa jo
kuusitoista vuotta takaperin… "kyllä se aika tosiaankin rientää". Sitä ei Anneli
kertonut, mutta jos oiken arvaan, oli Anneli tuolloin keikalla isosiskonsa
Annen matkassa, mutta uskoakseni käväisi itse tuolloin myös jo lauteilla esiintymässä. Hymm…
harmi toisaalta kun ei ollut tuolloin paikalla! :-))
Edellisen pohdiskelun jälkeen Anneli kertoi häneltä toivotun rumbaa. Anneli edelleen: ”otetaan rumbaa heti kun ehtii, mennään kuitenkin ensin jälleen
sinne ”koivukujalle”…
Hitaat valssit on suosiossa…
Aloituskappaleparin ”koivukujan” jälkeen kuulimme äsken mainitut rumbat kappaleissa ”besame mucho” sekä ”tahdo tietää en”. Koko illan iloisella juttutuulella ollut
Anneli kertoi ennen keikkaa jutelleensa paikalla tanssikursseja vetäneen
opettajan kanssa. Opettaja kertoi havainneensa että ainakin hänen oppilaansa
haluavat aiempaa enemmän hitaita valsseja ja jopa osin jopa perinteisenä
valsseja enemmän.
Valsseihin liittyen Anneli: ”ekaksi tulen esittämään perinteiset valssit
ja toisella setillä ne hitaat valssit”. Valssikappaleina kuultiin varsin
kesäinen ”rantakoivun alla” sekä toisena valssina ”ilta Skanssissa”…
Annelissa virtaa piisaa…
Keikkaa
jatkettiin Annelin ja Jarkon duetolla ”hits road jack”, sekä edelleen
kappaleilla ”jambalaya” sekä ”vihreät niityt”. Kerroin tuolla aiemmin miten Anneli oli koko illan todella mainiolla juttu tuulella, mutta kyllä Annelilla sitä virtaa piisasi muutoinkin koko illan mitalla. Anneli oli kuin välillä lentoon lähdössä, josta kertoo vaikkapa seuraavana tulleen ”luotu
lähtemään” kappaleen jälkeen suoritettu ponnekas pikku hyppy… vai oliko sittenkin sen hypyn aiheuttajina ne Annelin avojalat ja paljaat varpaat!...? ;-))
Pojat
olivat jo sennäköisiä että olisiko se jo tauon paikka, mutta Anneli oli
ajatellut toisin… Anneli: ”näitten jälkeen pidetään tauko vai mitä jätkät”, Anneli vilkuillen ympärilleen kuin kysellen poikain mielipidettä josko esitetään vielä yksi kappalepari ennen taukoa...
"Son sitten suu makeaksi...
Ja näin tehtiin. Setin
päätteeksi otettiin kappaleet aluksi kappale ”suojaan” jonka päätteeksi
Anneli vielä nätisti niiasi yleisölle kiitoksesi saamiinsa suosionosoituksiinsa.
”Suojaan” kappale sai parikseen ”vanhan tutun” Annelin ja Jarkon
duettokappaleen ”tahdon olla sulle hyvin hellä”. Joka kerta tämän duettokappaleen
jälkeen on Jarkon, lue Dannyn tapana ollut antaa Annelille, ja lue edelleen
Armille jotain hyvää syötävää. Tällä erää Armi sai Dannylta suklaata patukan
muodossa, ja sehän herätti arvatenkin pikku hilpeyttä niin lavalla kuin yleisön
joukossa… Ennen lavalta poistuttuaan Anneli kertoi pyöritellen
kädessään juuri Jarkolta saannutta herkullisen näköistä suklaapatukkaa, ”son
sitten suu makeaksi takahuoneessa sitten”… :-))
”Se on naisen
muisti”…
Vartin
jälkeen saimme Annelin ja pojat jälleen lauteille. Setin aloituskappaleena
kuulimme Annelin hienon tulkinnan vanhasta ranskalaista alkuperää olevasta klassikkokappaleesta
aina tuolta 40 – luvulta saakka ”kuolleet lehdet, les feuilles mortes”.
Parikseen ”kuolleet lehdet” sai kappaleen ”syntinen koi”…
Anneli:
”90 – luvulta asti olen”… pieni tauko... ja sen Anneli vilkaisten ”Tapin” suuntaan hänen vaihtaessa vauhdilla bassoaan,
”bassokin meni vaihtoon!” ja jatkaen edelleen naureskellen, ”se on naisen
muisti, vai miehen”... Annelin tarkoittaen tuolla kaiketi hivenen kesken jäänyttä tulevan
”don’t cry for louie” kappaleensa juontoa... ”kappale, don’t cry for louie,
jaksan laulaa kappaletta lähes joka kerta, ruetaan soittamaan”, jatkoi Anneli
edelleen. Yksi näistä Annelin suosikki kappaleista sai parikseen tuttuakin
tutumman ”mustat silmät”…
”Pertti on kova
humppamies”…
Seuraavana
olivat vuorossa ne ensimmäisellä setillä Annelin lupaamat hitaat valssit
kappaleissa ”viimeinen valssi” sekä ”käyn uudelleen eiliseen”. Anneli esitteli
illan mittaan jo toistamiseen orkesterinsa rumpalia Perttiä, nyt jotenkin näin.
”Pertti on kotoisin Viitasaarelta”, Pertin samalla nousten tuolistaan ja
kumartaen tanssijoiden suuntaan, Anneli edelleen, ”Pertti on kova humppamies,
ei soita kuulemma ollenkaan jos ei tule humppaa”…
"Humppaa pitää tulla"...
Tämän jälkeen otettiin ne Annelin mainitsemat Pertin suosikit humpat ”kaksi kolpakkoa” sekä ”autotyttö” joka päätettiin poikien laululla ”aja päällee vaan…”, ja tuostakos aina tilanteen tasalla oleva Anneli keksikin näpsäkästi, ”aina kun näette auton jonka kyljessä lukee Viitasaari voitte varoa”… tuon perään Pertti meinas jo lähteä nousten jo pystyyn, mutta, Anneli rauhoitteli jotenkin, ”no, tsoukki tsoukki”… näpsäkkää tilanne ”komiikkaa” Annelilta ja Pertiltä! ;-))
Tämän jälkeen otettiin ne Annelin mainitsemat Pertin suosikit humpat ”kaksi kolpakkoa” sekä ”autotyttö” joka päätettiin poikien laululla ”aja päällee vaan…”, ja tuostakos aina tilanteen tasalla oleva Anneli keksikin näpsäkästi, ”aina kun näette auton jonka kyljessä lukee Viitasaari voitte varoa”… tuon perään Pertti meinas jo lähteä nousten jo pystyyn, mutta, Anneli rauhoitteli jotenkin, ”no, tsoukki tsoukki”… näpsäkkää tilanne ”komiikkaa” Annelilta ja Pertiltä! ;-))
Toisella
setillä kuulimme vielä kappaleet ”mikä sun nimi on” sekä setin päättänyt ”seitsemäs
taivas”…
Anneli
saapui vielä parille encore kappaleelle ”saappaat” sekä keikan Annelin osalta
päättänyt ”great balls of fire”…
Tapsukka kiittää! :-))
Tapsukka kiittää! :-))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti